Ungcoliseko lomoya yinto echaphazela sonke. Nokuba sithatha imoto ngakumbi okanye akunjalo, nokuba siyasebenza kwishishini okanye akunjalo, yinto eyenzakalisa impilo yethu. Ingxelo ekhutshwe kumgangatho womoya yiEcologistas en Acción nyaka ngamnye iqikelela ukuba Phantse abantu abazizigidi ezingama-44 (abalingana ne-94% yabemi) baye baboniswa ngo-2016 kumanqanaba ongcoliseko angaphezulu kwalawo acetyiswa nguMbutho wezeMpilo weHlabathi (i-WHO).
Olu phononongo lubonisa ukuba kulo nyaka uphelileyo bekukho abantu abangaphezu kwama-24.000 abaswelekileyo eSpeyin bevela kwiimeko ezithathwe ngongcoliseko lomoya. Ungcoliseko lomoya luyingxaki, kutheni ingabonwa njengengozi esondeleyo?
Umoya ongcolileyo phantse kuwo wonke umhlaba
Ingxelo ihlalutya idatha eqokelelwe kwizikhululo zokulinganisa ezisemthethweni ezingama-700 ezifakwe kulo lonke elaseSpain, ezibonisa ukuba abantu abazizigidi ezingama-44 baphefumla umoya kwiimeko ezimbi, kwaye igcina ukuba oku kuthetha ukwaphula imida yemigaqo yaseYurophu. Sithetha malunga neepesenti ezingama-90 zommandla waseSpain kwaye uchaphazeleka kukungcoliseka komoya. Nokuba ivela kwimisebenzi yoshishino, okanye kwimizi-mveliso okanye kwezothutho, ukukhutshwa kwegesi enobushushu obuyingozi ebantwini kuyanda minyaka le.
Umphezulu wesityalo ocacileyo kumanqanaba ongcoliseko oluyingozi lafikelela kwizikwere zeekhilomitha ezingama-255.000, Ngokwengxelo, egxininisa ukuba isiqingatha sommandla waseSpain unyamezele ukuthotywa kwesimo sezulu esaphula imigangatho yezomthetho ukukhusela izityalo zezolimo kunye nendalo.
Ingxelo ibonisa ukuba oyena ndoqo wongcoliseko ngulo ubangela ukugcwala kwemoto. Oku kukhokelela ekwandeni kwento ethile, i-nitrogen oxides kunye ne-carbon dioxide. Ungcoliseko yingxaki echaphazela abantu abaninzi nangakumbi kunye nemida ethintela ngakumbi ukukhutshwa kufuneka kumiselwe.